Mikä UX-suunnittelijoita mietityttää juuri nyt? – Kokemuksia Awwwards-konferenssista


Buorre oli mukana Awwwardsin San Franciscossa järjestämässä Digital Thinkers -konferenssissa, joka kokosi yhteen digimaailman asiantuntijoita ja suunnittelijoita ympäri maailmaa. Mm. Facebookin, Googlen, Twitterin ja Uberin asiantuntijat ruokkivat puheissaan inspiraatiota, itsetutkiskelua, näkökulmia sekä vinkkejä brändäykseen, käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun, yhteiskunnallisesti vaikuttavan bisneksen tekemiseen, trendien haisteluun ja työyhteisön johtamiseen.

Kaksi päivää ja 24 puhujaa sisälsivät melkoisen paketin UX-suunnittelijalle – puheenparsien ulkopuolella käydyistä keskusteluista puhumattakaan! Tästä kaikesta tiivistin viisi kuumaa pääteemaa, jotka puhuttavat UX-suunnittelijoita juuri nyt:
  1. Kokonaisvaltainen käyttäjäkokemus (ylläri!)
  2. Tunneäly ja empatia
  3. Tarinankerronta ja copywriting
  4. Data, tunne ja AI
  5. Suunnittelijan vastuu
 

1. Olemme naimisissa laitteidemme kanssa – onko UX-suunnittelija tulevaisuuden pariterapeutti?

“Ota vieruskaverisi puhelin ja laita se omaan taskuusi”, kehotti Fantasy Interactiven Peter Smart puheensa aluksi. Vaivaannuttavan ja epämiellyttävän tutustumisleikin tarkoitus oli muistuttaa, kuinka syvässä symbioosissa olemme laitteidemme kanssa. Älypuhelimemme ovat meille jotain todella henkilökohtaisia, suorastaan minuutemme jatkeita. Kosketamme päivän aikana enemmän älylaitteitamme kuin yhtäkään ihmistä, ihan totta! Mikä on siis käyttökokemuksen merkitys näissä laitteissa ja niiden järjestelmissä, applikaatioissa, verkkosivuissa? Niinpä, melko suuri.

Sujuva käyttökokemus ei synny hienoista näkymistä näytöillä tai brändivärien mukaisista painikkeista, vaan käyttäjän täytyy tuntea olevansa yhteydessä tuotteeseen. Käyttöliittymän tasolla käytön flow, animaatiot, mikrointeraktiot ja vaikkapa latausaikojen hyödyntäminen hellivät käyttöämme. Vielä haastavampaa suunnittelijalle on kuitenkin nähdä erilaisten teknisten ratkaisujen tuolle puolen: hahmottamaan ihmisten tarpeet ja tukemaan käyttökokemusta oikealla tavalla oikeaan aikaan. Mitä tietoa käyttäjä kaipaa juuri nyt? Tarvitseeko hän apua tai rohkaisua päätöksentekoon? Viihtyykö hän? Viihtyykö hän liikaa?

Hyvä suunnittelija nostaa katseensa välillä näytöstä ja ottaa huomioon koko ekosysteemin. Suunnittelun kerroksellisuus toistui eri termeinä eri puhujien suussa: on sosiaalisia ja poliittisia ulottuvuuksia, on liiketoiminnallisia tavoitteita, on yhteiskunnallisia tekijöitä, sitä, tätä ja tuota. Huh, mikä soppa! Onneksi kenenkään ei ole tarkoituskaan selvitä tästä kaikesta yksin. Ja loppujen lopuksi kaiken keskiössä on käyttäjä, joka haluaa vain päästä mahdollisimman helpolla.

 

2. Empatia ja tunneäly suunnittelussa ja työyhteisöissä

Miten teknologia saadaan ymmärtämään ihmistä ja kommunikoimaan kuin ihminen ihmiselle? Vai pitäisiköhän ihmisten itse opetella tämä taito ensin? Tunneäly ja empatia toistuivat puheenvuorosta toiseen, puhuttiinpa UX-suunnittelusta, asiakassuhteista tai johtamisesta ja tiimien toiminnasta työpaikoilla.

Googlen Travis Neilson tiivisti homman näin: tässä työssä muuten täytyy ihan oikeasti tykätä ihmisistä. Suunnittelija suunnittelee ratkaisuja käyttäjälle, mutta ennen tätä käyttäjän toiveet, pelot ja motiivit on tunnistettava. Basic Agencyn Matt Faulk kannusti niin ikään kokonaisia toimistoja olemaan avoimia: jakamaan asiakkaiden kanssa niin vahvuudet kuin heikkoudet, mitkä ovat ylpeydenaiheita, mitkä asiat valvottavat öisin.


Sama pätee myös yhteisöihin, tiimeihin ja johtajiin. Facebookin Melanie Araujo rohkaisi johtamiseen haavoittuvuuksien kautta: hyvä johtaja hyödyntää omia heikkouksiaan muiden opettamiseen. Tiimeissä taas luovuus pääsee kukkimaan vasta kun jokaisella on tilaa ja turvallinen olo olla avoin ja tuoda heikkoudetkin esiin. Dribbblen Dan Cederholm antoi luvan olla epätäydellinen: maailman huiputkaan eivät aina tiedä mitä tekevät. Sen sijaan Cederholm ja myös The Futurin Chris Do kehottivat oppimaan opettamalla. Aika moni Don YouTube-video olisi jäänyt tekemättä ilman hyppyä epämukavuusalueelle.

 

3. Ääni on valtaa, mutta millainen ääni brändilläsi on?

“Content is king” lienee aikamme kuluneimpia sanaparsia, mutta copywritingin merkitystä käyttäjäkokemuksessa ei voi kiistää. Tarinankerronta ja varsinkin suullisen tarinoinnin perinne on meissä syvällä: tarinat ovat tutkitusti tehokkain tapa omaksua asioita ja ideoita nopeasti sekä luoda tunnesiteitä, oli kyseessä sitten ihminen tai brändi. Itse asiassa piinkovia tarinaniskijöitä ja copywritereita tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan.

Mediumin ja Dropboxin Benjamin Hersh kehotti kiinnittämään huomiota tekstin teossa ja tarinankerronnassa kolmeen seikkaan:
  • Selkeä ja oikein rytmitetty teksti on kuin musiikkia – ja lukija seuraa sen rytmiä
  • Kohtelias ja ystävällissävytteinen teksti auttavat vakuuttamaan, mutta tärkeintä on huolehtia että lukija ei jää yksin. Verkko on pullollaan esim. huonosti muotoiltuja virheilmoituksia, jotka jättävät käyttäjän kuin nallin kalliolle.
  • Jokaisella kertojalla ja jokaisella brändillä on oma persoonallisuus ja oma ääni, jota voi vahvistaa esim. typografisilla valinnoilla. Kuulijaa kannattaa puhutella omalle brändille ominaisella äänellä – tällä luodaan tunneside, oli tekstin sisältö ja muoto mikä tahansa.
Tarinankerronta toimii, koska se vetoaa tunteisiin. Ja tunteisiin vetoaminen toimii, koska ihminen ei ole lähtökohtaisesti kovin looginen laji: luotamme ensin tunteeseen ja vasta sen jälkeen järkeistämme päätöksen. Voidaanko tätä käyttää väärin? Aivan varmasti voidaan ja käytetäänkin. Parhaimmillaan tarinankerronnalla on kuitenkin mahdollista rakentaa siltoja ja avata uusia maailmoja.

 

4. Tunne data ja tutkimus – anna AI:n paiskia rutiinit puolestasi

Datan ja tutkimustiedon merkitys ja käyttö nousi esiin useissa puheenvuoroissa. Käytössämme on koko ajan enemmän ja enemmän dataa - mutta tärkeintä on, miten sitä tulkitsee ja ennen kaikkea minkälaisia päätöksiä sen pohjalta tehdään. Facebookille ja Instagramille suunnitellut Maykel Loomans korostikin, että esim. Facebookin hakutoiminnon uudistus saatiin maaliin vasta kun sekä tutkimustietoa, dataa että omaa intuitiota ja näkemystä osattiin tulkita oikein. Data on hyvä renki, mutta kuuluisa perstuntuma ja kokemus ohjaavat kuitenkin loppujen lopuksi tekemään inhimillisimmät ratkaisut.

Entä kuka datan päällä saa istua? Selvä viesti oli, että datan tulee olla kaikkien saatavilla ja kaikkien ymmärrettävissä. Vasta silloin saadaan avoin keskustelun kulttuuri, joka auttaa ketä tahansa organisaatioissa näkemään metsän puilta.

Datan ja tutkimuksen lisäksi keinoäly (AI, artificial intelligence) suunnittelutyön uhkana ja mahdollisuutena toistui monta kertaa. Suunnittelijoiden ei tarvitse varsinaisesti olla huolissaan työpaikkojen puolesta (huh!) – yhteinen näkemys tuntui olevan, että vaikka AI tulee korvaamaan rutiininomaiset työt, käyttäjäkokemus lähtee edelleen ihmisistä. Kutkuttava ajatus onkin, kuinka keinoäly voisi tehostaa suunnittelutyötä tekemällä puolestamme tiettyjä päätöksiä datan ja tutkimuksen pohjalta. Adyenin Joël van Bodegravenin ja Pedro Marquesin mukaan teemme päivässä 25 000 päätöstä (joista pelkästään parisataa liittyy syömiseen!) – jäisikö meille kapasiteettia toisenlaisten ongelmien ratkaisemiseen?

 

5. Suunnittelijan vastuu yhteisölle ja bisnekselle

Yhteiskunnallisen vastuun ottaminen on yhä tärkeämpää yrityksille, ja niinpä esim. Uberin Erik Klimczak ja Googlen Travis Neilson nostivat teknologian sekä omien palveluidensa hyödyntämisen esim. yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien työllistämiseen. Facebookin Melanie Araujo taas nosti käytännön vinkkejä siitä, kuinka etnisiä ryhmiä edustavia suunnittelijoita tulisi kohdella – toki nämä käytännön vinkit koskevat ketä tahansa nuorta suunnittelijaa.

Teknologia on lähellämme ja jopa osa meitä – siksi suunnittelijan harteilla on hyvin paljon muutakin kuin pelkkä käyttökokemuksen sujuvuus. GitHubin Kat Fukui muistutti, että mitä tahansa teknologiaa voidaan käyttää väärin. On suunnittelijan vastuulla kehittää teknologioita, jotka ovat käyttäjälle turvallisia ja joissa erilaisiin väärinkäytöksiin, esim. kiusaamiseen tai seksuaaliseen häirintään, on mahdollista reagoida nopeasti ja tehokkaasti. Käyttäjät kyllä äänestävät jaloillaan ja hylkäävät hyvin nopeasti palvelut jotka eivät toimi tai jotka eivät tunnu turvallisilta.

Entä onko design hyvää bisnestä? On, mutta puhujien vahva viesti oli, että hyvän bisneksen ja hyvien käyttäjäkokemusten tekeminen ei riitä: pitää osata myös tehdä hyvää ja jakaa osaamistaan eteenpäin. Kestävä suunnittelu ratkaisee enemmän kuin yhden ongelman kerrallaan ja ottaa huomioon myös poliittiset ja sosiaaliset tekijät. Mitä jos kaikki osaisivat koodata? Mitä jos osaamme toteuttaa järjestelmiä, joilla jokainen saa äänensä kuuluviin ilman koodaustaitoakin?

 

Katso itse tai kysäise lisää!

Tätä kirjoittaessa Awwwards ei ole vielä julkaissut konferenssipuheita YouTube-kanavallaan, mutta suosittelen kyttäämään ainakin seuraavien videoiden julkaisua:
  • Matt Faulk: Artfully made, scientifically explained
  • Ben Hersh: Every product has a voice
  • Peter Smart: Creating Magic - Products for Humans not Robots
  • Chris Do: Know, Trust & Like - How clients choose who to hire
  • Pablo Stanley: Efficiently Design - The Process (huom! vain suunnittelijoille – pomot ja asiakkaat, älkää vaivautuko ;))

Haluatko vaihtaa ajatuksia konferenssin annista tai siitä miten Buorre voisi auttaa näiden teemojen ja digitaalisten käyttäjäkokemushaasteiden möyhimisessä teidän talossanne? Laita sähköpostia tai kilauta niin sovitaan treffit!

Antti Niemelä
UX/UI Designer
antti.niemela@buorre.fi
040 0252 351
Ota
yhteys